Ihminen ja sähkövirta

Toisin kuin yleisesti uskotaan sähkövirta vaikuttaa ihmiseen.

Matalataajuinen virta (verkkovirta) häiritsee hermoston ja lihaksiston toimintaa ja voi aiheuttaa lihaskouristuksia ja elintoimintojen lamaantumisen. Sydän reagoi erityisen voimakkaasti ja sydänlihakseen voi tulla kammiovärinä, josta aiheutuu hengenvaara.

Tasavirta vaikuttaa elektolyyttisesti eli jo pienillä virta-arvoilla muuttaa ihonlaisten kudosten ionitasapainoa aiheuttaen ihoärsytystä, punoitusta ja kutinaa.

Sähkövirta aiheuttaa elimistölle myös lämpövaikutuksen eli seurauksena voi olla lämpövaurio tai palovamma, vaikka sähkövirta ei vielä vaikuttaisikaan hermoston tai lihaksiston toimintaan.

Ihmisen elimistön impedanssi eli vastus ei ole kaikilla ruuminosilla sama. Sähkövirran tarkkaa kulkua elimistössä ei pystytä täysin määrittämään. Sähkö kulkee kehossa lihaksia ja verisuonia pitkin, joten sähkön reitti osuu lähes aina myös sydämeen.

Ihmisen elintoiminnot ovat suurelta osin ihmisen oman sisäisen sähköjärjestelmän tulosta. Lihasten toiminta on seurausta hermoratoja pitkin kulkevista sähköisistä sykäyksistä, jotka saavat lihakset supistumaan. Aivojen sähköjännitettä mitataan EEG:llä ja sydämen EKG:llä.

Sähkövirran taajuuden kasvaessa elmistön sietokyky kasvaa. Yli 100 kHz:n virta ei enää vaikuta hermo- ja lihastoimintoihin.

Ihon vastus on 0.5 - 500 kilo-ohmia riippuen onko kysymyksessä kuiva vai kostea iho. Yleensä kun lasketaan turvallisia arvoja ihmisille käytetään varmuuden vuoksi 1 kilo-ohmin arvoa. Ihon alla oleva nestekerros johtaa sähköä paremmin.

50 Hz:n sähkövirran vaikutus aikuiseen mieheen:
0,0005 A = havaitsemiskynnys
0,001 A = tuntuu iholla pistelynä, lievää lihasärsytystä
0,01 A = lihaskouristus, kättä ei voi irrottaa sähkölaitteesta (220 V)
0,1 A = sydämen kammiovärinä
1-10 A = sydän- ja hengityselimistön kouristuksia, palovammoja

Naisilla ja lapsilla arvot ovat vieläkin pienempiä.